Silver Seppin konsertti 13.11

Pirkanmaan Tuglas-seura järjestää konsertin yhteistyössä DIARA-hankkeen kanssa (Koneen Säätiö).

PAIKKA: Monitoimitalo 13 (Satakunnankatu 13, Tampere) WIVI LÖNN SALI

AIKA: 13.11 kello 19

VAPAA PÄÄSY. Huom. Salissa on vain noin 100 paikkaa.

 

SILVER SEPP BIO

Virolaisessa musiikkimaisemassa Silver Seppia voidan pitää yksinään vaeltavana trubaduurina, jolla on yhteys muinasvirolaiseen runolauluperinteeseen. Hän lähestyy runolaulua omalla ainutlaatuisella tavallaan, joka puhuttelee tämän päivän yleisöä. Seppilla on myös musiikin tekemiseen oma lähestymistapansa, sillä hän ei käytä meille tuttuja tavanomaisia soittimia, vaan on kehittänyt perineistä tapaa, jossa kaikki soitettavat instrumentit ovat peräisin ymäristöstämme. Seppin mielikuvitukselliset soittimet ovat arkisia esineitä hänen omalta maatilaltaan. Hän antaa vanhoille käyttöesineille uuden merkityksen saaden pesumaljat, polkupöyränrenkaan, kalaverkkotelineen ja viemäröintiputket soimaan. Omalla äänellään hän kertoo tarinoita suuresta kaipuusta, mielenrauhasta, eroosiosta, kukoistuksesta ja kotiinpaluusta. Silver Sepp on soittanut useissa tunnetuissa virolaisissa folk-yhtyeissä (RO:TORO, Svjata Vatra, Bombillaz ym.) ja on konsertoinut eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Tällä hetkellä Sepp keskittyy sooloesiintymisiinsä, joissa kokee suurinta vapautta olla ennalta-arvaamaton, ja jotka tarjoavat parhaan kanavan luoda suora kontakti yleisön kanssa.

—-

In the landscape of Estonian music Silver Sepp can be regarded as a lone wandering troubadour who is connected to the ancient Estonian runo-song tradition. He approaches runo-song in his own unique way that appeals to contemporary audiences. He also has his own approach to making music in that he doesn’t use any conventional instruments familiar to the rest of us. He has developed on a traditional idea that everything you play as an instrument is taken from your surroundings. His fantastical instruments are all everyday objects from his farm. He takes old implements and blazes new trails with them, giving resonance to washing bowls, a bicycle wheel, a fish-netting stand, canalization tubes. With his voice he tells tales of great yearning, peace of mind, erosion, blossoming and homecoming. Silver Sepp has played in several well-known Estonian folk groups (RO:TORO, Svjata Vatra, Bombillaz etc.) and has given concerts all over Europe and North America. Now he has taken on the challenge of developing his solo performances, where he finds the most freedom to be unpredictable and the best channel to establish direct contact with the audience.

More info / lisätietoa: pirkanmaa@tuglas.fi

Virolainen joulujuhla Haiharassa

Seuramme kutsuu teidät taas virolaisiin joulujuhliin!

OHJELMASSA:
– Ukulele trion Klaabu, Nipi ja Tige Kala konsertti
– Tampereen virolaisen sekakuoron konsertti
– Joulupukki vierailee ja lapset esiintyvät
– Joululaulujen yhteislaulu
– JouluDisco
– Jouluinen kahvipöytä

Osallistumismaksu:
Lapset 1-16 v 5€ (sis. karkkipussin joulupukin säkissä)
17+ 10€
Perhe 20€ (2 vanhempaa + 2 lasta)

Ilmoittautumiset ja ennakkomaksu 7.12 mennessä pirkanmaa@tuglas.fi (maksutiedot lähetetään s-postitse). Ilmoittautuessanne pyydämme teidät nimeämään osallistuvien lasten nimet ja iän.

Lisätietoa tapahtuman FB-sivuilta.

Luento virolaisesta maauskosta ja luonnon pyhistä paikoista 19.10

Aika ja paikka: 19.10.2019 klo 12-14 (Metso)

Ahto Kaasik kertoo virolaisesta maauskosta ja luonnon pyhistä paikoista.

*Vironkielinen luento tulkataan suomeksi. Vapaa pääsy!*

Monet virolaiset hakevat esivanhempien tapaan lähteestä vettä, käyvät metsässä marjassa, sienessä ja puita halaamassa, kunnioittavat saunaa pyhänä paikkana ja sitovat hiisipuihin nauhoja. Tällaiset ovat Viron vuosituhantiset juuret, jotka sopivat hyvin tähänkin päivään ja liittävät meidät yhteen sukukansojen kanssa. Näin on ainakin virolaisten enemmistön mielestä.

Luonnonpyhäköt – ihmiskunnan vanhimmat suojelukohteet – ovat Viron kansan ja kulttuurin syntytarinassa oleellisella sijalla. Ne ovat virolaisen luonnon- ja mielenmaiseman merkittävimpiä ja salaperäisimpiä paikkoja: pysyviä maamerkkejä, jotka säilyttävät perheen ja paikallisyhteisön tapoja, uskomuksia ja tietoja. Pyhät paikat kaunistavat maisemaa, hiidet tarjoavat suojaa niin hengelle kuin ruumiillekin eivätkä päästä yhteyttä esivanhempiin ja sukukansoihin katkeamaan. Ne säilyttävät meidän alkuperäiskansan juuriamme ja kertovat tarinaa Viron maasta ja kansasta.

Nykyään Virossa on elävässä käytössä satoja luonnonpyhäkköjä. Hiisipuihin sidotaan nauhoja, pyhille lähteille ja kiville jätetään lantteja, liukukivillä lasketaan liukua ja ristipuihin viilletään sielunristejä. Pyhillä paikoilla käydään pyytämässä ja kiittämässä, lääkitsemässä, keräämässä hengen voimaa ja viisautta, saamassa lapsionnea, antamassa lapselle nimeä, häiden ja pyhien aikaan ja edesmenneitä muistamassa.

Viime vuosikymmenten aikana Virossa on puhuttu ja kirjoitettu paljon pyhistä paikoista ja tehty myös filmejä. Yhteiskunnallisen painostuksen ansiosta niiden merkitys ja uhanalaisuus on kirjattu valtiollisiin asiakirjoihin sekä myös lakiin. Tästä huolimatta jopa 3000 pyhää paikkaa on vaipumassa unohduksiin. Silti suojelluissa pyhissä paikoissa hakataan metsää, laidunnetaan karjaa, myrkytetään ja muulla tavoin turmellaan ympäristöä liiankin paljon. Toivon mukaan yhteiskunnan tietoisuuden parantuminen auttaa panemaan lopun tälle barbarialle.

Ahto Kaasik on Viron luonnonpyhäkköjen tutkija ja puolestapuhuja, Hiite Maja -säätiön, Viron kansanperinnevaltuuston (Eesti Folkloorinõukogu) ja Põline Pere -yhdistyksen hallituksen jäsen sekä luennoitsija Viron maatalousyliopistossa ja Tarton yliopistossa. Neljännesvuosisadan aikana hän on osallistunut useimpiin Viron pyhiin paikkoihin liittyviin merkittäviin tapahtumiin, mikä on tuonut ainutlaatuisen tieto- ja kokemusvarannon. Hänen lukuisia artikkeleitaan ja esiintymisiään kuvaa tahto rakentaa siltoja perinteen ja nykypäivän välille tehden ihmisten elämästä rikkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa.

Tuotantoa:

Rüüstatud pühapaigad (Hävitetyt pyhät paikat). 70 s. Tartto, 2018. Verkossa:

http://hiis.ee/files/ryystatud_pyhapaigad_2018.pdf

Pühapaikae teejuht (Pyhien paikkojen opas). 400 s. Tallinna, 2017. Kustantamon esittely verkossa:

http://www.pegasus.ee/raamat/puhapaikade-teejuht

Põlised pühapaigad (Alkuperäiset pyhät paikat). 320 lk. Tallinna, 2016. Kustantamon esittely verkossa:

http://www.pegasus.ee/raamat/polised-puhapaigad

 

Kaasik on ollut mukana Viron pyhiä paikkoja käsittelevien filmien tekemisessä:

Hiite lummus (Hiisien lumo). Gaviafilm, 2013. 60 min. Verkossa:

https://www.youtube.com/watch?v=pciLX4QxDms

Hiite lummus (Hiisien lumo), englanninkielinen tekstitys:

https://www.youtube.com/watch?v=rFI0UJrRJpo&t

Looduslikud pühapaigad Eestis (Luonnolliset pyhät paikat Virossa). Gaviafilm, 2013. 45 min. Verkossa:

https://www.youtube.com/watch?v=5NfZG8Dy2lo&t=35s

Suvisted Tammealusel (Helluntai Tammealusella). Gaviafilm 2015. 30 min. Verkossa:

https://www.youtube.com/watch?v=xO9yanvdIzY

Lyhytelokuvasarja Eesti looduslikud pühapaigad (Viron luonnolliset pyhät paikat). Vesilind, 2015. 6 x 5 min. Verkossa:

https://www.youtube.com/watch?v=t6Q3BWQawUM

https://www.youtube.com/watch?v=qHAxP8arJ1A

https://www.youtube.com/watch?v=reC6z0HBcwU

https://www.youtube.com/watch?v=y4rAKpJbxXw

https://www.youtube.com/watch?v=kh0OMPs4v7E

https://www.youtube.com/watch?v=DLihAmZYDFg

 

Katso myös Viron luonnonpyhäkköjen kartta, johon on merkitty 1200 eli liki neljännes Viron pyhistä paikoista:

https://hiiepaik.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=09558607d1dd4c07acc46c338b2196ac

 

Leelo Tungal tulee kylään 5.10

Paikka ja aika: Elokuvakeskus Nigara 5.10 kello 17

Toveri lapsi -elokuvanäytöksen jälkeen klo 17.00 Leelo Tungalia haastattelee Riho Laurisaar.
Elokuva esitetään Niagarassa klo 15.00.

Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin, ja Toveri lapsi -trilogia teki hänestä koko kansan rakastaman kirjailijan. Tungal sai vastikään Viron valtion elämäntyöpalkinnon kirjailijana. Kustantamo Arktinen Banaani julkaisee syyskuussa Anja Salokantelen ja Heli Laaksosen suomentamana sarjan ensimmäisen romaanin Toveri lapsi.

Huom. Mahdollisuus ostaa uunituore Toveri lapsi romaanin suomennus paikan päältä!

Moonika Siimetsin elokuva Toveri lapsi 5.10 ja 19.10

Paikka ja aika: Elokuvakeskus Niagara (Kehräsaari B-talo, Tampere) 5.10 kello 15

Liput (8€) voi tilata Niagarasta ennakkoon tästä.

Lauantaina 5. lokakuuta Niagarassa
klo 15 Moonika Siimetsin elokuva Toveri lapsi (2018)
klo 17 elokuvanäytöksen jälkeen Leelo Tungalia haastattelee Riho Laurisaar.

Lauantaina 19. lokakuuta klo 14.30 uusintanäytös.

Viron vuoden 2018 parhaaksi elokuvaksi valittu ja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla menestynyt Toveri lapsi kertoo 1950-luvun Viron todellisuudesta lapsen näkökulmasta. Stalinin vainojen myllerryksessä kuusivuotiaan Leelon äiti pidätetään tämän silmien edessä. Viimeisinä sanoinaan äiti kehottaa Leeloa olemaan kiltti tyttö. Vilkas Leelo joutuu kummallisen ristiriitaisessa maailmassa usein tragikoomisiin tilanteisiin, mutta hän tekee kaikkensa ollakseen kiltti lapsi toivoen näin saavansa äitinsä takaisin. Lapsen ja yksinhuoltajaisän suhdetta kuvataan hellästi ja herkkävaistoisesti.

Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin, ja Toveri lapsi -trilogia teki hänestä koko kansan rakastaman kirjailijan. Tungal sai vastikään Viron valtion elämäntyöpalkinnon kirjailijana. Kustantamo Arktinen Banaani julkaisee syyskuussa Anja Salokantelen ja Heli Laaksosen suomentamana sarjan ensimmäisen romaanin Toveri lapsi.

Elokuvan traileri: https://www.youtube.com/watch?v=yDzvbbt3k54&fbclid
Anniina Ljokkoin elokuva-arvostelu: www.tuglas.fi/seltsimees-laps

Elokuva: Seltsimees laps (Toveri lapsi, suomenkielinen tekstitys)
Lajityyppi: Draama
Tuottaja: Amrion
Ohjaus ja käsikirjoitus: Moonika Siimets
Rooleissa: Helena Maria Reisner, Tambet Tuisk, Eva Koldits, Juhan Ulfsak, Liina Vahtrik, Lembit Peterson, Maria Klenskaja, Julia Aug, Maria Avdjushko
Ensi-ilta: 23.3.2018
Kesto: 1h 40 min
Kieli: viro,
Tekstitys: suomi
Elokuva on osa Viro 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

 

17.9 Historiadokumentti Coming Home Soon + keskustelu

Paikka: Metson Pihlaja-sali 17.9 kello 17.30

”Coming Home Soon: The Refugee Children of Geislingen” (2018, 52 min) räägib Eestist 1944. aastal põgenikena lahkunud laste ja nende perekondade lood. Film on eesti juurtega hollandlannast dokumentalisti Helga Meritsa viies dokumentaalfilm. Nagu ka tema teistes filmides, on ka selle filmi keskmes lihtsad inimesed, kes olles jäänud jalgu sõjakoledustele, otisvad uut sihti ja võimalusi võimatuna näivas keskkonnas. Paljude jaoks ei olnudki väljapääsu, kuid Helga räägib inimestest, kellel õnnestus ehitada üles uus elu uutes oludes. Film on inglisekeelne.

Tasuta üritus. Filmi näitamisele järgneb diskussioon.

>>>>

Historiadokumentti ”Coming Home Soon: The Refugee Children of Geislingen” (2018, 52 min) kertoo virolaisista, jotka pakenivat kotimaastaan lapsina vuonna 1944 ja päätyivät pakolaisleirille Etelä-Saksan Geislingeniin. Elokuva on Helga Meritsin viides dokumenttiteos, ja hänen aiempien teostensa tavoin sekin kertoo ihmisistä, jotka sota repi juuriltaan. Elokuva on englanninkielinen.

Vapaa pääsy. Elokuvanäytöksen jälkeen keskustelutilaisuus.

>>>>

The historical documentary ”Coming Home Soon: The Refugee Children of Geislingen” (2018, 52 min) tells a story of Estonian children who had to flee Estonia in 1944 with their mothers, siblings, and sometimes even their fathers. It is the fifth documentary of Estonian decent film maker Helga Merits. The film is in English.

Free admission. The screening will be followed by a discussion.

TRAILER: https://vimeo.com/232458270
More info about the film: https://geislingen.estdocs.com/

Kansanjuhla Laikun lavalla 25.8.2019

Viron uudelleenitsenäistymispäivän juhlinnasta elokuussa Tampereella on tulossa hieno vuosittainen tapahtuma.

Tänä vuonna juhlimme kansanjuhlan merkeissä su 25.8 klo 14-17 Laikun lavalla. Järjestämme kansanjuhlan yhdessä Tampereen Eesti Klubin kanssa. Tapahtuman järjestämistä tukevat myös Tampere-Tartto Seura, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja Integratsiooni Sihtasutus (Viron kotoutumisen säätiö).Tule sinäkin mukaan juhlimaan kanssamme! Vapaa pääsy! Lisätietoja ja ohjelma tulossa tästä.

Eestikeelne vestlusring 20.05.

Eestikeelses vestlusringis vestleme erinevatel Eesti ühiskonna ja kultuuriga seotud teemadel. Ootame kuulama ja vestlema kõiki soomlasi, kes soovivad oma eesti keele oskust täiendada ning silmaringi laiendada. Samuti ootame eestlasi, kellele teemad huvi pakuvad ning soovivad kaasa rääkida. Vestlusringi veab Riho Laurisaar.

5. kohtumise teema: Vaikiv ajastu Eestis

Osalustasu 5€ (sis. kohvi ja tee) kogume koha peal sularahas.

Lisainfo: pirkanmaa@tuglas.fi

NB! 5. kord on vestlusringi selle kevade viimane kord, tule kindlasti kaasa rääkima ja kuulama!